*

Jon Hellevig - Eurovaalit 2014 Itsenäisyys on fiksu vaihtoehto

Valtava velkaantuminen kätkee totuuden negatiivisesta BKT:sta

Awara Group paljastaa uudessa käänteentekevässä tutkimuksessa, että länsimaiden aito bruttokansantuotteen (BKT) kasvu on ollut negatiivista jo vuosia.

Koko tutkimus on luettavissa tästä linkistä.

Ainoastaan massiivisella velanotolla länsimaat ovat onnistuneet piilottamaan tilanteen todellisen luonteen, ja näin ollen pitkittäneet väistämättömän  taloudellisen romahduksen. Tutkimus osoittaa että tutkittujen maiden aito BKT:n kasvu on roimasti negatiivinen kun BKT luvut korjataan poistamalla niistä uuden julkisen velan vaikutus, mikä antaa todellisen velattoman BKT:n kasvun.

Tämän tutkimuksen opetus on, että BKT:n kasvuluku ei yksistään kerro paljoakaan kansantalouden aidosta kehityksestä. Todellisen tilanteen ymmärtämiseksi on välttämätöntä analysoida mikä osuus oletetusta kasvusta on velkarahoituksen aiheuttamaa harhaa.

Tutkimus osoittaa, että länsimaat ovat menettäneet kasvukapasiteettinsa. Ainoa mitä ne enää pystyvät kasvattamaan on velkataakkaansa. Vain ottamalla vuodesta toiseen valtavat määrät lisä velkaa ne pystyvät ylläpitämään harhaa siitä, että kansantaloudet muka kasvaisivat - edes hitusesti - ja näin peittämään vallitsevan todellisen ja syvän kriisin.

Jos näillä veloilla rahoitettaisiin investointeja tulevaisuutee, niin siinä ei välttämättä olisi mitään pahaa. Mutta tämä ei ole asian laita. Todellisuudessa velka menee kansantalouden tappioitten kattamiseen. Se käytetään kestämättömän kulutustason ylläpitämiseen. Velkarahoitus tuhlataan samalla kun se otetaan.  Ällistyttävää on se, että länsimaat käyttäytyvät kuin 1800-luvun vanhan vallan aristokraattisen vaurauden perillinen, lainaten vuodesta toiseen ylläpitääkseen entistä elämäntyyliään samaan aikaan kun hänen omaisuutensa hupenee eikä työnteko maistu. Ennemmin tai myöhemmin tuhlaajaperillisen täytyi kohdata totuus, myydä kiinteistönsä ja omaisuuden jäännökset pitääkseen velkojat loitolla, muuttaa vaatimattomampiin oloihin ja hillitä kulutustaan.  Vääjäämättä Euroopan Unionin maat, Yhdysvallat ja muut vanhan siirtomaa vallan maat joutuvat myös kohtamaan tämän todellisuuden ja sopeuttamaan kulut tulojen mukaan, mutta toistaiseksi nämä vaan siirtävät viimeistä tilitystä tulevaisuuteen vähän niin kuin alkoholisti ottaen krapularyypyn pitääkseen selviämisen loitolla. EU:n ja Yhdysvaltojen kohdalla puhutaan noin vuosikymmenen pituisesta velka-juoppoputkesta.

Tilanne on ollut huono jo viimeisen vuosikymmenen ajan, mutta dramaattinen käänne katastrofaaliseen tapahtui vuoden 2008 globaalin finanssikriisin seurauksena.  Kaavio 1 (kaavio nähtävisssä tästä linkistä) osoittaa shokeeraavat luvut, jotka kuvastavat länsimaiden taloudellisen rapistumisen vuosina 2009-2013. Kaavio näyttää BKT:n todellisen kasvun velan nettoamisen jälkeen, vähentäen sitä saman vuoden julkisen velan kasvun. Velan nettoamisesta näemme esimerkiksi Espanjan talouden ällistyttävän tuhon, sen BKT:n kertyneen tappion noilta vuosilta ollen -56.3%. Perinteinen BKT:n kasvun lasku tapa antaisi Espanjan BKT:n tappioluvuksi vain -6.7%. Vastaavat luvut euroalueelle ovat -27.2% velattoman BKT:n kasvulle ja -0.2% virallisen BKT-menetelmällä. Tässä analyysissä jopa Saksa pärjää yllättävän huonosti, saaden -16.6%:n velattoman BKT:n kasvun verrattna -0.7%:n virallisen menetelmän mukaan. Näiden velan runtelemien maiden BKT-lukuja kannatta verrata taloutensa velattomasti kasvattaneen Venäjän lukuihin.  Samalla aikavälillä Venäjä on onnistunut kasvattamaan velattomasti BKT:nsa 28.5%:illa, verrattuna viralliseen BKT:n kasvulukuun 5.7%.

Kaavio 2 (kaavio nähtävisssä tästä linkistä) kuvastaa maiden aidon velattoman BKT:n kasvua vuosina 2005-2013. Kaavio osoittaa että Venäjä on onnistunut näiden vuosien aikana jatkuvasti kasvattamaan aitoa BKT:ta, samaan aikaan kun länsimaat ovat pahasti alijäämäisiä. Venäjän yhteen kerätty kasvu vuosilta 2005-2013 oli 147%, samaan aikaan kun länsimaiden kumuloituneet BKT-tappiot olivat valtavat. Saksan kohdalla luku oli -16.5%:n ja Yhdysvaltojen -58%. Venäjän tapauksessa velan nettoamisen jälkeisen BKT-luku on korjattu menettelytapavirheestä, joka johtuu Venäjän tilastoviranomaisen Rosstatin käyttämästä loogisesti virheellisestä BKT-deflaattorista. Olemme aikaisemmin kirjoittaneet tästä ongelmaasta ja sen vaikutuksista jatkuvaan Venäjän BKT:n kasvuprosentin aliarvioimiseen tutkimuksessamme  Awara Group Research on the Effects of Putin’s Tax Reforms 2000-2012 on State Tax Revenue and GDP

Tilanne on hälyttävä myös pienemmissä EU-maissa, kuten Suomessa. Vaikka Suomi maailmalla ansiottomasti nauttii maineesta taloutensa hyvin hoitaneena EU-maana on Suomen tilanne itse asiassa hälyttävä. Suomen myönteinen maine perustuu aikaan ennen vuotta 2008, mutta finanssikriisin jälkeen Suomen kansantalous on erittäin huonossa jamassa kun velanotto on karannut käsistä hallituksen vastuuttoman politiikan seurauksena. Finanssikriisin alkamisen jälkeisinä 5:nä vuonna Suomi on ottanut keskimäärin 10 miljardia euroa uutta velkaa joka vuosi, eli yhteensä yli 50 miljaardia euroa (Kaavio 6 - kaavio nähtävisssä tästä linkistä)). Velan kasvu suhteessa BKT:n kasvuun on ollut 600% (Kaavio 7 - kaavio nähtävisssä tästä linkistä). Todellinen kertynyt BKT-tappio vuosilta 2009 - 2013 on näin ollen ollut -30,5%  (Kaavio 8 - kaavio nähtävisssä tästä linkistä).

Koko tutkimus on luettavissa tästä linkistä.

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

10Suosittele

10 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (11 kommenttia)

Käyttäjän PetriMkel kuva
Petri Mäkelä

Oho, blogissa ei uhattu ketään raiskauksella, edistystä Putinistilta.

Jutun uskottavuutta vähän heikentää tilastojen lainaaminen oman, Venäjän propagandaa levittävän konsulttifirman sivuilta.

Käyttäjän jarviriina kuva
Riitta Järvi

En usko sanaakaan edellisestä. Meidän uusi, uljas pääministerimme twiittasi minulle lohduttavan viestin jo kesällä. Sen mukaan Euroopan velkakriisi on / oli siis jo kesällä 2014 75% :sesti hallinnassa.

Käyttäjän JaakkoAalto1 kuva
Jaakko Aalto

Ettei tähän 75 % pätisi sama kuin ongelmaprojekteihin. Niissä 80 % valmiusaste saavutetaan aikataulussa ja budjetti pitäen. Loppuihin 20 % menee sitten kaksi kertaa enemmän aikaa ja kolme kertaa enemmän rahaa.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino

Todella oleellisen asian nostit esiin blogissasi..saako siihen järkevää kommentointia on sitten asia erikseen..

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Suomen julkiset menot ovat nyt n. 30 miljardia euroa enemmän / vuosi, kuin vuonna 2007. BKT on silti alemmalla tasolla, kuin mitä se oli v. 2007.
Tämä menojen lisäys on katettu kokonaan velkaantumalla ja verojen korotuksin.

Minne nämä menojen lisäykset ovat sitten kohdistuneet:

Liki kokonaan julkisen sektorin palkkoihin, julkisen sektorin eläkkeisiin, yleisen sosiaaliturvan menoihin ja ostopalveluihin. Investointien osuus tai niiden lisäys julkisista menoista ovat jääneet todellisuudessa kovin vähäisiksi.

Suomessa onkin käytännössä v. 2008 lähtien " elvytetty " vain syömävelalla näiden suurimpien menoerien lisäysten kautta.

Käyttäjän ViljoRafaelHeinonen kuva
Viljo Heinonen

Blogissa esitetyt kaaviot vastaavat verrattomasti virtuaalipääoman siis velan kasvua suhteessa reaaliseen käyttöomaisuuteen. Ns. länsimaiden talouksien voimakas velkaantuminen alkoi jo 1980 -luvulla, jolloin monetaristinen talouspolitiikka pääsi valta-asemaan.

Samalla ajalle ajoittuu toinenkin ilmiö: pääoma- eli osinkotulojen kasvu palkkatuloja nopeammin. Se on kiihdyttänyt tulo- ja omaisuuserojen kasvua. Se on taas jarruna kaikelle talouskehitykselle, sillä ostovoimaista kysyntää on yhä harvemmilla, vaikka samaan aikaan rikkaiden omaisuusmassa on kasvanut kaikkein nopeimmin.

Kaiken taustalta löytyy johdannaiskauppa, jolla velkapääomaa on vivutettu koko ajan suuremmaksi. Valitettavan harvat pystyvät erittelemään, mikä on pelkkiin odotusarvoihin perustuvaa kuplaomaisuutta ja mikä aitoa. Niinpä vaikuttaa siltä, että velkakuplaa kasvatetaan sen sortumiseen saakka ja tuo päivä tulee koko ajan entistä lähemmäksi.

Käyttäjän jarviriina kuva
Riitta Järvi

Olen lukenut että viimeiesen kuuden vuoden aikana palkat ovat nousseet 20%. bruttokansantuote ei yhtään...Mutta eiköhän uusi, uljas, positiivinen pääministerimme kohta twittaile että Suomen talouden ongelmat ovat 75%:sesti hallinassa.

Antti Jokela

Pisti silmään tuon tutkimuksen kuva 11, jossa väitetään, että emerging 7 -maiden bruttokansantuote on ohittanut G7:n vuonna 2013. Julistus taitaa kuitenkin olla ennenaikainen. Nopealla päässälaskulla (Maailmanpankin luvuilla) Yhdysvallat on yksinään lähes emerging 7:n kokoinen, ja G7 lähes tuplasti isompi. Lisäksi tekstissä puhutaan miljardeista, vaikka pitäisi puhua biljoonista.

Käyttäjän hexu980 kuva
Heikki Aukee

Länsimaissa elintaso on kohonnut tasolle, jolla työ ei enää kannata. Edellinen on seuraus onnistumisesta, eikä suinkaan osoitus epäonnistumisesta. Talousviisaat ovat halunneet globaalin kilpailun, kaikki vapaakaupan piiriin ja pääomat virtaamaan. Uusi kilpailuasetelma edellyttää meitä asettautumaan kilpailukykymme oikeuttamalle varaustasolle, jos haluamme jatkaa työtä maailman hyväksi ja omaksi parhaaksemme. On valittava haluammeko säilyttää hyvinvointimme vai suhteellisen rikkautemme rahan arvo säilyttämällä.

Päättäjien talouspäätökset osoittavat valinnan tosin jo tehdyn. Rahan arvon säilyttäminen katsotaan meillä tärkeämmäksi asiaksi kuin hyvinvointimme säilyttämisen ja osallistumisen työn muodossa kilpailijoidemme rinnalla maailman hyvinvoinnin ylläpitämiseksi.

Velkaa on siksi otettu, että hyvinvointiamme ei ole haluttu leikata niin kuin kilpailuolosuhteet ja kilpailukykymme edellyttävät. Velan otolla peitämme tosiasiaa, että kansantaloutemme ei kykene tällä globaalilla työn hinnallamme ylläpitämään ja rahoittamaan hyvinvointimme tasoa.

Vaikka oikeisto niin uskottelee, työn nimellistä hintaa ei voida leikata leikkaamatta kansantuotettamme. Päättäjät haluavat nyt säilyttää rahamme yliarvostuksen eli katteettoman rikkautemme suhteessa nouseviin maihin, joudumme jatkamaan hyvinvointimme ja samalla kansantuotteemme leikkaamista pohjille asti.

Selväjärkisimmät hyvin ymmärtävät ettei hyvinvointi synny alhaisista koroista, matalasta inflaatiosta, vakaasta arvonsa säilyttävästä valuutasta, voittojen suuruudesta, tai matalista veroista. Koettu hyvinvointi syntyy työn tekemisestä. Pidämme yhteiskuntaa ja hyvinvointia yllä työtä tekemällä toistemme hyväksi.

Miksi leikkaamme hyvinvointiamme, kun vaihtoehtona olisi luoda uudelle kasvulle tilaa rahan arvon heikentämisen kautta. Siten myös julkisen kulutuksen taso, palvelut, tulonsiirrot ja infrastruktuurimme olisi säilytettävissä ja rahoitettavissa. Suuretkaan uhraukset talouskoneemme eteen ei luo yhteiskuntaan lisää voimavaroja kansakuntamme hyvinvoinnin rahoittamiseksi. Ja jos tuokin, uhraukset on jo sen eteen tehdyt.

Jos päättäjämme politiikkaansa haluaisivat muuttaa, vaihtoehtoja olisi olemassa, joista tosin yksikään ei bisneseliitillemme kelpaa. Voimme joko painaa rahaa julkisten investointien tekemiseksi pitkälle ajan jaksolle jaksotettuna, tai sitten heikennämme rahamme arvoa keinotekoisesti. Molemmat vaihtoehdot luovat verotukseen kiristyspaineita sivuvaikutuksien ehkäisemiseksi ja ongelmien välttämiseksi.

Kuulisin mielelläni miksi Suomessa eliitti kannattaa Suomen jatkamista suunnitelmatalouden piirissä, eikä siirtymistä omaan kelluvaan valuuttaan. Se olisi globaalisti vastuullista ja reilua. Globaalisti kauppaa käyvälle maalle, jonka hyvinvoinnin rahoittaminen perustuu vientituloihin, on pakko pitää omaa kansallista valuuttaa jonka arvo määräytyy oman kansantalouden kilpailukyvyn mukaan markkinoilla kysynnän ja tarjonnan mukaan. Ehkä edustajamme eivät oikein ymmärrä sitä, että tuo markkinamekanismi määrittää valuutalle oikeudenmukaisen hinnan sen vaikutuksesta kuinka tavara käy kaupaksi ja mihin suuntaan ylijäämät kasvavat.

Bisneseliitin ja pääomapiirien paperitalousrikkaiden yksityiset taloudelliset edut ovat nyt asetettu kansojen ja yhteiskuntien edun edelle. Miksi? Sitä sinun pitäisi kysyä edustajaltasi.

Erno Linnola

Kiistaton tosiasia on se että USA ja EU ovat korviaan myöten veloissa. Koko talouskasvu on täysin näennäistä perustuen velanottoon. Onnettominta on se ettei velanotto lopu edes korkeasuhdanteessa puhumattakaan että velkaa lyhennettäisiin useimmissa maissa. USA:n velkaantumisvauhti on lähes 2.5 miljardia joka päivä ja vuositasolla noin 859 miljardia dollaria. Se on enemmän kuin maan puolustusbudjetti.

Ja kaikki tämä sen jälkeen kun yli 35 vuotta on maassa sosiaaliturvaa leikattu. Käytännössä noin 80%:lla amerikkalaisista ei ole reaaliansiot nousseet sitten 1970-luvun puolivälin. 20%:lla on ja aika paljon puhumattakaan rikkaimmasta 1% jonka ansiot ovat suorastaan räjähtäneet ylöspäin.

Joten. Hurratkaa USA:n BKT:n kasvulle.

Toimituksen poiminnat