*

Jon Hellevig - Eurovaalit 2014 Itsenäisyys on fiksu vaihtoehto

Suomen Nato-jäsenyys

Kriisissä liittokuntaan kuuluminen edellyttää poliittista päätöksentekokykyä

Elinkeinoelämän valtuuskunta EVA:n järjestämässä ensimmäisessä presidentinvaalitentissä 30.10.2017 (MTV3 30.10.2017 ja IS 30.10.2017) Sauli Niinistö totesi, että hätätilassa - siis sotilaallisessa kriisissä - syntyy aina uusia liittoutumia:

Nato-optio on Suomen suurin turvallisuuspoliittinen harhakuvitelma

Hyvät naiset ja herrat, kerron teille salaisuuden: Nato-optiota ei ole olemassakaan. Asioista jotain ymmärtäville se ei tietenkään ole minkään sortin yllätys ja onhan tätä varovasti yritetty saattaa suomalaisten tietoon jo jonkin aikaa, mutta suuri osa suomalaisista on vuosikausien jahnailulla ja hokemisella saatu uskomaan, että olisi olemassa jonkinlainen Nato-optio - mahdollisuus liittyä sotilasliittoon tarpeen tullessa. 

Niinistö: Venäjä ei hyökkää Nato-Viroon - entä liittoutumattomaan Suomeen?

Presidenttiehdokas Sauli Niinistön haastattelu Ilta-Sanomien tämän päivän paperilehdessä ja nettisivuilla on mielenkiintoinen (IS 3.6.2017). Niinistö käsitteli haastattelussa mahdollisuutta, hyökkäisikö Venäjä Nato-maa Viroon.

Presidentti Sauli Niinistö torjuu Ilta-Sanomien haastattelussa spekulaatiot, että Venäjä hyökkäisi Viroon.” tulkitsivat Ilta-Sanomien toimittajat Timo Haapala ja Ulla Appelsin presidenttiehdokas Sauli Niinistön haastattelusanoja.

Suomen ei pidä ulkoistaa ulkopolitiikkaansa ”hyvät naapuruussuhteet” -termein

Presidentti Sauli Niinistö on nimennyt Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan neljä osadoktriinia, jotka muodostavat ulko- ja turvallisuuspolitiikkamme tämänhetkisen perustan. Niinistö lanseerasi nuo osadoktriinit ensimmäisen kerran vuoden 2014 lopulla sen jälkeen, kun Venäjä oli ottanut väkivalloin Krimin niemimaan haltuunsa (TPK 10.11.2014).

Presidentinvaaliehdokas Sauli Niinistö Suomen jäsenyydestä Natossa: ”EI!”

Sauli Niinistö ilmoitti tänään pyrkivänsä presidentinvaaliehdokkaaksi valitsijayhdistyksen kautta. Tästä lähtien häntä käsitellään kuten mitä tahansa vaaliehdokasta eikä istuvana tasavallan presidenttinä.

Presidenttiehdokas Niinistön ulko- ja turvallisuuspoliittisen linjan ja kannanottojen uskottavuutta on helpompi arvioida muihin ehdokkaisiin nähden, koska hän on nyt ehdokkaana jo kolmatta kertaa. Niinistöllä on pian takanaan myös kuusi virkavuotta tasavallan presidenttinä, joten tiedämme myös, miten hän on virassaan toiminut.

Sauli Niinistö soitti Trumpille, se ei ollut Trump, joka soitti Niinistölle

8.12.2016 kello 16.32 tasavallan presidentti Sauli Niinistö julkaisi twiitin. Twiittiin oli kirjattu: ”Thank You @realDonaldTrump a great discussion. Until next time!”, ja twiitti oli osoitettu Yhdysvaltain tulevalle presidentille Donald Trumpille. Twiitti suomennettuna: ”Kiitos teille @realDonaldTrump suuresta keskustelusta. Ollaan taas yhteydessä!

SDP:n uudeksi puheenjohtajaksi järkevästi Natoon suhtautuva Tytti Tuppurainen?

SDP:n seuraava puoluekokous pidetään kuukauden päästä 3.-5. helmikuuta 2017, ja kokouksessa puolue valitsee myös uuden puheenjohtajan. Puheenjohtajataistoon ovat jo ilmoittautuneet istuva puheenjohtaja kansanedustaja Antti Rinne (54 v.) ja kansanedustaja Timo Harakka (54 v.).

Suomen ulko- ja turvallispolitiikan neljäs pilari alkaa muodostua ongelmaksi

Anna Kinberg Batra vill gå med i Nato - även utan Finland.” oli uutisotsikko Expressenin uutissivuilla joulukuun ensimmäinenä päivänä (Expressen 1.12.2016). Uutisotsikko suomennettua: ”Anna Kinberg Batra haluaa Naton jäseneksi - myös ilman Suomea”.

Ulkoministeri Tuomioja on tehtävissään aiheuttanut Suomelle paljon myös vahinkoa

Erkki Tuomioja (sd.) on ollut Suomessa arvostettu poliitikko ja ulkoministeri, ja häntä on kiitelty kovin toimissaan Suomen ulkomisterinä.

Erkki Tuomioja nousi Suomen pitkäaikaisimmaksi ulkoministeriksi 9.2.2015, jolloin hänellä tuli täyteen 3 940 päivää ulkoministerinä ohittaen kärkipaikkaa pitäneen Paavo Väyrysen (kesk.).

Nuorsuomalaisuus ja Nato-kannattajat, vanhasuomalaisuus ja Nato-vastustajat

Suomessa on herännyt pienoinen väittely siitä, ovatko Nato-jäsenyyden kannatus ja vastustus ihmisen ikään ja iän tuomaan elämänkokemukseen liittyvä kysymys. Kannattavatko nuoremmat ja koko aikuisiän EU-Suomessa asuneet ihmiset enemmän Suomen Nato-jäsenyyttä kuin vanhemmat ihmiset, jotka ovat asuneet aktiivisimmat työuravuodet YYA-ajan Suomessa.

Toimituksen poiminnat

Julkaise syötteitä